knowledge-database (beta)

Current group: sfnet.tiede.

Re : Ajattelun luonteesta ja toimintaperiaatteesta

Re : Ajattelun luonteesta ja toimintaperiaatteesta  
Mikko Heiska
From:Mikko Heiska
Subject:Re : Ajattelun luonteesta ja toimintaperiaatteesta
Date:8 Dec 2004 13:23:56 -0800
>Mikko Heiska wrote:

>> Tietoisuudesta puhutaan ikään kuin sen ymmärtäminen olisi tarpeen
älyn
>> ja sitä kautta ajattelun ymmärtämiselle. Perusteeksi ei riitä
ainoan
>> tunnetun älyllisen lajin tietoisuus.
>>
>> Voi olla hyvä arvailla älyn ja tietoisuuden yhteyksistä yhtä sun
>> toista, mutta olisi hyvin yllättävää jos tietoisuuden käsittämisen
>> osoitettaisiin olevan välttämätöntä älyilmiön ymmärtämiselle. Koska
>> tietoisuuden ja älyn syvällisistä yhteyksistä puhuminen on
mielestäni
>> parhaimmillaan hataraa arvailua, aion itse luopua siitä ainakin
>> toistaiseksi. Älyn yhteydessä ei tarvitse pohtia tietoisuutta
>> lainkaan. Riittää, että pohditaan asiaan liittyvää
tietojenkäsittelyä.
>>
>> Ajattelun väittäminen hypermutkikkaaksi mekanismiksi perustuu
>> väärinkäsitykseen. Itse mekanismissa ei tarvitse olla mitään
>> käytännöllistä tietoa, koska sen voi oppia kuten vauva oppii.
Aivojen
>> mutkikkuus on ylivoimaisesti eniten biologian ja opitun
mutkikkuutta,
>> ei älyn mutkikkuutta. Ajattelu on kuitenkin vähintään melko
mutkikas
>> ilmiö ja sille toimivan selityksen keksiminen jo pelkästään
>> universaalilla tasolla(abstraktin kuvauksen antaminen) on paljon
>> enemmän kuin melko vaikeaa; se on äärimmäisen vaikeaa,
lajikohtaisista
>> biologisista selityksistä puhumattakaan.
>>
>> On vaikea saada edes harmaata aavistusta siitä millaista mekanismia
ja
>> matematiikkaa liittyy ongelman ratkaisuun ihmisen tavalla. Mutta on
>> varmaa, että ajattelun ongelma on ratkaistavissa.

>Matematiikka on muuten siitä mielenkiintoista, että selvästikin
ihmisen
>opetellessa matematiikkaa aivojen täytyy oppia uusia ajattelumalleja.

Missä muodossa/ formaatissa ne ajattelumallit tai voisiko sanoa
"softanpätkät" ovat?

Siinä tarvittaneen ainakin mutkikasta ehtojen määrittelyä. Jotain
samanlaista epäsuoraa osajoukkojen joukon määrittelyä kuin netin
hakukoneen hakukentässä "ja", "tai" ym. apusanojen avulla. Ehto
täyttyy kun joku määrittelyyn sopivista perusjoukon osajoukoista on
läsnä. Osajoukkoja on 2 potenssiin perusjoukon koko eli 10 alkiosta
voi tehdä 1024 erilaista osajoukkoa. Tyhjä joukko pitäisi kai jättää
laskuista eli (2^n)-1. En tiedä paljoa siitä mikä on tehokkain tapa
määritellä isot määrät osajoukkoja ilman yksittäisten luettelua.
Minulla on aavistus, että matematiikassa tästä on tehty perusteellisia
teorioita. Se saattaa kuulua esim. tietojenkäsittelyopin
perusasioihin...

>Toisaalta usein nähtyään kysymyksen, ihminen intuitiivisesti tietää
>vastauksen, mutta voi olla melko hankalaa todistaa asia / saada se
>matemaattisesti merkittyä.

>Mielestäni se mitä tapahtuu, on että aivot ratkaisevat kyseisen
>matemaattisen ongelman, ja antavat ihmiselle vastauksen "intuitiona".
>Eli ihminen tietää vastauksen, mutta hänellä ei ole suoraa pääsyä
siihen
>miten aivot ongelman ratkaisivat.

Niin. Esimerkiksi sopinee yhtälön ratkaisu tai käyttöjärjestelmien
mukana tulevien pienten vakiopelien pelaaminen. Yhtälöä ratkaistessa
voi olla vaikea selittää miksi keksi muunnella lauseketta juuri niillä
tempuilla ja siinä järjestyksessä kuin teki. Sitä on vaikea tiedostaa.
Ei-numeerisia yhtälönratkaisualgoritmeja tehneiden ohjelmoijien piti
käsittääkseni ne asiat tiedostaa? Tarvitseeko siis ohjelmoija
introspektiota ja voisiko sanoa sisäisen maailman tiedostamista
enemmän kuin vaikka rakennusinsinööri?

>Intuitiivinen vastauksen tietäminen auttaa paljon ongelman
ratkaisemisessa,
>mutta silti ihminen joutuu matematiikan käsitteistä käsin "keksimään"
miten
>ongelma ratkaistaan.


>Myös se miten vahva ihmisjärki ja intuitio on matemaattisia tehtäviä
>ratkaistaessa, on mielestäni osoitus siitä että aivoissa on erittäin
>vahvoja matemaattisia algoritmeja - huomattavasti parempia kuin
nykyisillä
>tietokoneilla.

Niin, ainakin toistaiseksi (tietääkseni, afaik). Niiden parempien
ohjelmointi tavallisille tietokoneille ei kuitenkaan ole mikään pelkkä
scifin piiriin kuuluva asia, vaan todellinen mahdollisuus ja hyvin
halpaa tai ilmaista sitten kun siihen ryhdytään.

>> Täytyy saada käsitys siitä millaisia tiedonpalasia tai tiedon
>> kokonaisuuksia valitaan muistista käyttöön tai ratkaisuehdokkaan
>> osaksi ja millä perusteilla. Valmis älyn tuotos kuten teksti,
>> rakennepiirustus tai ohjelman lähdekoodi on vaatinut monta
>> välivaiheen/ työstön/ luonnostelun tasoa, jotka saattaa enemmän tai
>> vähemmän tiedostaa. Niiden tasojen hierarkian tiedostamista
vaikeuttaa
>> mm. se, että ajatus yleensä liikkuu melko epäsäännöllisesti ja
>> sattumanvaraisesti/ mielivaltaisesti tasoja ylös, alas ja pitkin,
eli
>> esim. heti ongelman ratkaisun alussa voi porautua sen kehitys- eli
>> pilkkomishierarkian tasojen läpi ja keksiä melko pienen
>> yksityiskohdan. Usein kehityshierarkian viimeinen ja laajin taso
eli
>> pohjataso on samalla ainoa ulospäin näkyvä valmis työn tuotos(ei
tässä
>> tekstissä, koska käyn läpi ajattelun kehityshierarkiaa ylhäältä
alas).
>> Kaikista aloista luultavasti ohjelmoinnin yhteydessä nämä
hierarkiat
>> on helpointa tiedostaa.
>>
>> Ajattelun vaikeimmin tajuttavaksi sykliksi voidaan sanoa sitä kun
>> ongelma/ käsky/ pulma/ kysymys/ in-out-suhde/ tehtävä on
sellaisessa
>> muodossa, jossa se yhdessä muistiin aiemmin (itsestään)
järjestyneen
>> tiedon kanssa aiheuttaa yhden tai useamman uuden ongelmakuvauksen.
>> Jokainen uusi ongelma tulee alun ongelmaan liittyvän
>> pilkkomishierarkian/ kehityshierarkian jatkoksi.

>Tarkoitatko uudella ongelmalla alkuperäisen ongelman jakamista
pienempiin
>(ja helpompiin) osa-ongelmiin, vai jotain laajempaa?

pienempiin. Se pilkkominen ei ole mitään keskeltä kahtia jakamista tai
työnjakoa/koordinaatiota, koska uusi tai uudet ongelmat eivät yleensä
muistuta ollenkaan sitä kantaongelmaa, kuten esimerkeistä varmaan
ilmeni. Ongelmasta ei aina voi edes arvailla mikä on kantaongelma,
mutta kyky sellaiseen arvailuun silloin kun se on matemaattisesti ja
datan riittävyyden kannalta mahdollista, on kuitenkin välttämätön kyky
mille tahansa aidolle älylle. Sen kyvyn ansiosta on mahdollista joskus
keskeyttää kysymyslause puoleen sanaan ja antaa vastaus saman tien.

>> Sen uuden ongelman
>> tai niiden ongelmien kohdalta sykli joko käynnistyy
>> toimintaperiaatteen kannalta entisenlaisena alusta, tai syklin
>> pyöritys päättyy tietyn lopullisuuden eli tietyssä mielessä
hierarkian
>> valmistumisen vuoksi, tai ratkaisu osoittautuu mahdottomaksi
käytössä
>> olevalla tiedolla, eli muistista ei löydy mitään ratkaisuehdokkaan
>> osaksi kelpaavaa.
>>
>> Edellistä korkeamman tason tapahtuma ajattelussa on parhaan
hierarkian
>> pohjatason valinta. Niitä hierarkioita ja siten pohjatasoja voi
>> muodostua useampia vaihtoehtoja yhdestä alkupulmasta, koska yksi
>> ongelma voi johtaa sattumanvaraisesti täysin erilaisiin
>> jatko-ongelmiin. Riippuen siitä miten tieto sattuu olemaan
muistissa
>> järjestynyt, ensimmäinen ajatuspolkujen kehityshierarkia voi johtaa
>> ledin keksimiseen, toinen hehkulampun keksimiseen
tuotantolinjoineen
>> ja kolmannessa hierarkiassa yritetään valaista fuusiolla ennen
>> hylkäystä(nämä eivät ole metaforia vaan esimerkkejä),

>Nyt en ymmärtänyt.

>Siis puhut kolmesta historiallisesta, eri paikoissa eri aikoina
tapahtuvasta
>asiasta - lampun keksimisestä, ledin keksimisestä jne. Miten nämä
liittyvät
>yhteen?

abstraktisti

>Tarkoitatko jotain yhtä ihmistä laajempaa "ihmiskunnan ajattelua"?

tavallaan. Kyse on mitä tapahtuisi jos ajattelun abstraktion pitäisi
toimia kuin "nollasta".

>> Tuntuuko oudolta ajatukselta, että mystisen tuntuinen ilmiö nimeltä
>> ajattelu olisi abstraktilla tasolla lähinnä "vain" joukko-opillisia
>> operaatioita ja hakuja? Tuntuuko se myös epärealistiselta? Jos
tuntuu,
>> miksi?

>Miten tämä joukko-oppi sopii aivoihin käytännössä? (neuroneihin ja
>synapseihin)

>Olisiko neuroni alkio, ja synapsit neuroneiden välillä ilmaisisivat
>kuulumista samaan joukkoon, verkkorakenteesta tulisi useita eri
joukkojen
>leikkauksia jne?

>Olisivatko impulssit neuronien välillä jonkinlaisia viestejä
kuuluvuudesta
>joukkoon?

En itse juurikaan välitä tuosta näkökulmasta, vaan yritän keskittyä
abstraktiin puoleen.

Mitä tietoisuuteen tulee, paras tapa tai suurin todennäköisyys saada
siitä jotain uutta näkemystä, on keskittyä ajattelun ja oppimisen
teoriaan tietojenkäsittelyopillisesti, niin ehkä se tietoisuuteen
liittyvä uusi näkemyskin tulee siinä sivussa.
   

Copyright © 2006 knowledge-database   -   All rights reserved