 | >Mikko Heiska wrote:
>> Tietoisuudesta puhutaan ikään kuin sen ymmärtäminen olisi tarpeen älyn >> ja sitä kautta ajattelun ymmärtämiselle. Perusteeksi ei riitä ainoan >> tunnetun älyllisen lajin tietoisuus. >> >> Voi olla hyvä arvailla älyn ja tietoisuuden yhteyksistä yhtä sun >> toista, mutta olisi hyvin yllättävää jos tietoisuuden käsittämisen >> osoitettaisiin olevan välttämätöntä älyilmiön ymmärtämiselle. Koska >> tietoisuuden ja älyn syvällisistä yhteyksistä puhuminen on mielestäni >> parhaimmillaan hataraa arvailua, aion itse luopua siitä ainakin >> toistaiseksi. Älyn yhteydessä ei tarvitse pohtia tietoisuutta >> lainkaan. Riittää, että pohditaan asiaan liittyvää tietojenkäsittelyä. >> >> Ajattelun väittäminen hypermutkikkaaksi mekanismiksi perustuu >> väärinkäsitykseen. Itse mekanismissa ei tarvitse olla mitään >> käytännöllistä tietoa, koska sen voi oppia kuten vauva oppii. Aivojen >> mutkikkuus on ylivoimaisesti eniten biologian ja opitun mutkikkuutta, >> ei älyn mutkikkuutta. Ajattelu on kuitenkin vähintään melko mutkikas >> ilmiö ja sille toimivan selityksen keksiminen jo pelkästään >> universaalilla tasolla(abstraktin kuvauksen antaminen) on paljon >> enemmän kuin melko vaikeaa; se on äärimmäisen vaikeaa, lajikohtaisista >> biologisista selityksistä puhumattakaan. >> >> On vaikea saada edes harmaata aavistusta siitä millaista mekanismia ja >> matematiikkaa liittyy ongelman ratkaisuun ihmisen tavalla. Mutta on >> varmaa, että ajattelun ongelma on ratkaistavissa.
>Matematiikka on muuten siitä mielenkiintoista, että selvästikin ihmisen >opetellessa matematiikkaa aivojen täytyy oppia uusia ajattelumalleja.
Missä muodossa/ formaatissa ne ajattelumallit tai voisiko sanoa "softanpätkät" ovat?
Siinä tarvittaneen ainakin mutkikasta ehtojen määrittelyä. Jotain samanlaista epäsuoraa osajoukkojen joukon määrittelyä kuin netin hakukoneen hakukentässä "ja", "tai" ym. apusanojen avulla. Ehto täyttyy kun joku määrittelyyn sopivista perusjoukon osajoukoista on läsnä. Osajoukkoja on 2 potenssiin perusjoukon koko eli 10 alkiosta voi tehdä 1024 erilaista osajoukkoa. Tyhjä joukko pitäisi kai jättää laskuista eli (2^n)-1. En tiedä paljoa siitä mikä on tehokkain tapa määritellä isot määrät osajoukkoja ilman yksittäisten luettelua. Minulla on aavistus, että matematiikassa tästä on tehty perusteellisia teorioita. Se saattaa kuulua esim. tietojenkäsittelyopin perusasioihin...
>Toisaalta usein nähtyään kysymyksen, ihminen intuitiivisesti tietää >vastauksen, mutta voi olla melko hankalaa todistaa asia / saada se >matemaattisesti merkittyä.
>Mielestäni se mitä tapahtuu, on että aivot ratkaisevat kyseisen >matemaattisen ongelman, ja antavat ihmiselle vastauksen "intuitiona". >Eli ihminen tietää vastauksen, mutta hänellä ei ole suoraa pääsyä siihen >miten aivot ongelman ratkaisivat.
Niin. Esimerkiksi sopinee yhtälön ratkaisu tai käyttöjärjestelmien mukana tulevien pienten vakiopelien pelaaminen. Yhtälöä ratkaistessa voi olla vaikea selittää miksi keksi muunnella lauseketta juuri niillä tempuilla ja siinä järjestyksessä kuin teki. Sitä on vaikea tiedostaa. Ei-numeerisia yhtälönratkaisualgoritmeja tehneiden ohjelmoijien piti käsittääkseni ne asiat tiedostaa? Tarvitseeko siis ohjelmoija introspektiota ja voisiko sanoa sisäisen maailman tiedostamista enemmän kuin vaikka rakennusinsinööri?
>Intuitiivinen vastauksen tietäminen auttaa paljon ongelman ratkaisemisessa, >mutta silti ihminen joutuu matematiikan käsitteistä käsin "keksimään" miten >ongelma ratkaistaan.
>Myös se miten vahva ihmisjärki ja intuitio on matemaattisia tehtäviä >ratkaistaessa, on mielestäni osoitus siitä että aivoissa on erittäin >vahvoja matemaattisia algoritmeja - huomattavasti parempia kuin nykyisillä >tietokoneilla.
Niin, ainakin toistaiseksi (tietääkseni, afaik). Niiden parempien ohjelmointi tavallisille tietokoneille ei kuitenkaan ole mikään pelkkä scifin piiriin kuuluva asia, vaan todellinen mahdollisuus ja hyvin halpaa tai ilmaista sitten kun siihen ryhdytään. >> Täytyy saada käsitys siitä millaisia tiedonpalasia tai tiedon >> kokonaisuuksia valitaan muistista käyttöön tai ratkaisuehdokkaan >> osaksi ja millä perusteilla. Valmis älyn tuotos kuten teksti, >> rakennepiirustus tai ohjelman lähdekoodi on vaatinut monta >> välivaiheen/ työstön/ luonnostelun tasoa, jotka saattaa enemmän tai >> vähemmän tiedostaa. Niiden tasojen hierarkian tiedostamista vaikeuttaa >> mm. se, että ajatus yleensä liikkuu melko epäsäännöllisesti ja >> sattumanvaraisesti/ mielivaltaisesti tasoja ylös, alas ja pitkin, eli >> esim. heti ongelman ratkaisun alussa voi porautua sen kehitys- eli >> pilkkomishierarkian tasojen läpi ja keksiä melko pienen >> yksityiskohdan. Usein kehityshierarkian viimeinen ja laajin taso eli >> pohjataso on samalla ainoa ulospäin näkyvä valmis työn tuotos(ei tässä >> tekstissä, koska käyn läpi ajattelun kehityshierarkiaa ylhäältä alas). >> Kaikista aloista luultavasti ohjelmoinnin yhteydessä nämä hierarkiat >> on helpointa tiedostaa. >> >> Ajattelun vaikeimmin tajuttavaksi sykliksi voidaan sanoa sitä kun >> ongelma/ käsky/ pulma/ kysymys/ in-out-suhde/ tehtävä on sellaisessa >> muodossa, jossa se yhdessä muistiin aiemmin (itsestään) järjestyneen >> tiedon kanssa aiheuttaa yhden tai useamman uuden ongelmakuvauksen. >> Jokainen uusi ongelma tulee alun ongelmaan liittyvän >> pilkkomishierarkian/ kehityshierarkian jatkoksi.
>Tarkoitatko uudella ongelmalla alkuperäisen ongelman jakamista pienempiin >(ja helpompiin) osa-ongelmiin, vai jotain laajempaa?
pienempiin. Se pilkkominen ei ole mitään keskeltä kahtia jakamista tai työnjakoa/koordinaatiota, koska uusi tai uudet ongelmat eivät yleensä muistuta ollenkaan sitä kantaongelmaa, kuten esimerkeistä varmaan ilmeni. Ongelmasta ei aina voi edes arvailla mikä on kantaongelma, mutta kyky sellaiseen arvailuun silloin kun se on matemaattisesti ja datan riittävyyden kannalta mahdollista, on kuitenkin välttämätön kyky mille tahansa aidolle älylle. Sen kyvyn ansiosta on mahdollista joskus keskeyttää kysymyslause puoleen sanaan ja antaa vastaus saman tien.
>> Sen uuden ongelman >> tai niiden ongelmien kohdalta sykli joko käynnistyy >> toimintaperiaatteen kannalta entisenlaisena alusta, tai syklin >> pyöritys päättyy tietyn lopullisuuden eli tietyssä mielessä hierarkian >> valmistumisen vuoksi, tai ratkaisu osoittautuu mahdottomaksi käytössä >> olevalla tiedolla, eli muistista ei löydy mitään ratkaisuehdokkaan >> osaksi kelpaavaa. >> >> Edellistä korkeamman tason tapahtuma ajattelussa on parhaan hierarkian >> pohjatason valinta. Niitä hierarkioita ja siten pohjatasoja voi >> muodostua useampia vaihtoehtoja yhdestä alkupulmasta, koska yksi >> ongelma voi johtaa sattumanvaraisesti täysin erilaisiin >> jatko-ongelmiin. Riippuen siitä miten tieto sattuu olemaan muistissa >> järjestynyt, ensimmäinen ajatuspolkujen kehityshierarkia voi johtaa >> ledin keksimiseen, toinen hehkulampun keksimiseen tuotantolinjoineen >> ja kolmannessa hierarkiassa yritetään valaista fuusiolla ennen >> hylkäystä(nämä eivät ole metaforia vaan esimerkkejä),
>Nyt en ymmärtänyt.
>Siis puhut kolmesta historiallisesta, eri paikoissa eri aikoina tapahtuvasta >asiasta - lampun keksimisestä, ledin keksimisestä jne. Miten nämä liittyvät >yhteen?
abstraktisti
>Tarkoitatko jotain yhtä ihmistä laajempaa "ihmiskunnan ajattelua"?
tavallaan. Kyse on mitä tapahtuisi jos ajattelun abstraktion pitäisi toimia kuin "nollasta". >> Tuntuuko oudolta ajatukselta, että mystisen tuntuinen ilmiö nimeltä >> ajattelu olisi abstraktilla tasolla lähinnä "vain" joukko-opillisia >> operaatioita ja hakuja? Tuntuuko se myös epärealistiselta? Jos tuntuu, >> miksi?
>Miten tämä joukko-oppi sopii aivoihin käytännössä? (neuroneihin ja >synapseihin)
>Olisiko neuroni alkio, ja synapsit neuroneiden välillä ilmaisisivat >kuulumista samaan joukkoon, verkkorakenteesta tulisi useita eri joukkojen >leikkauksia jne?
>Olisivatko impulssit neuronien välillä jonkinlaisia viestejä kuuluvuudesta >joukkoon?
En itse juurikaan välitä tuosta näkökulmasta, vaan yritän keskittyä abstraktiin puoleen.
Mitä tietoisuuteen tulee, paras tapa tai suurin todennäköisyys saada siitä jotain uutta näkemystä, on keskittyä ajattelun ja oppimisen teoriaan tietojenkäsittelyopillisesti, niin ehkä se tietoisuuteen liittyvä uusi näkemyskin tulee siinä sivussa.
|
|